Kennel-Rehu 50 vuotta vuonna 2026

1. Kuinka moni muistaa kuvassa näkyvät mainospohjat Koiramme-lehdestä? Ennen nettiä Kennel-Rehun ajoaikataulut julkaistiin Koiramme-lehdessä, josta kärppänä tarkistettiin seuraavat ajopäivät ja tilaukset soitettiin aina puhelimella suoraan tänne tehtaalle. Tilaukset kirjattiin käsin paperille. Moni asia on viidessäkymmenessä vuodessa muuttunut, mutta hyvin moni asia on pysynyt edelleen samana: Liha ja luut ovat aina 100 % suomalaisista raaka-aineista. Laatu, puhtaus ja hygienia ovat toiminnan kulmakiviä. Tilaukset toimitetaan omilla jakeluautoilla ympäri Suomen noutopysäkeille, tehtaalta suoraan asiakkaan käsiin toimitettuna. Yllättävän moni noutopysäkki on edelleen sama kuin esimerkiksi 15 tai 20 vuotta sitten. Miksi muuttaa hyviä asioita silloin, kun ne toimivat? Koira (ja kissa) tarvitsee edelleen lihaa!
   
   
2. Kennel-Rehun tarina alkaa vuodesta 1976 Pyhtään Siltakylässä. Yrityksen perustaja, Seppo Riihimäki, kasvatti työlinjaisia mäyräkoiria ja halusi ruokkia koiriaan hyvällä liharuoalla. Seppo oli töissä makkaratehtaalla lihanleikkaajana ja näin ollen hänellä oli pääsy tuoreeseen liharaaka-aineeseen, josta hän alkoi valmistaa koirilleen itse ruokaa. Sana hyvästä lihasta alkoi kiirimään ensin kotinurkilla, ja pian kysyntää tuotteille alkoi olla myös muualla. Niinpä tehtiin koemarkkinointiretki Lahteen. Vastaanotto oli positiivista ja siitä palautteesta rohkaistuneena sai alkunsa Kennel-Rehu. 
   
   
3. Sepon poika Mikael Riihimäki on kasvanut osana Kennel-Rehun tarinaa, kulkien mukana – kirjaimellisesti – jo aivan pienestä pitäen. Mikael (Mika) on rekisteröity yrittäjäksi vuonna 1994. Mika ja Seppo toimivat sieltä alkaen yhteisyrittäjinä, ennen kuin vastuu hiljalleen siirtyi Mikalle ja heti 2000-luvun alussa vetovastuu Kennel-Rehusta siirtyi kokonaan hänelle. Mika luotsasi menestyksekkäästi yritystä aina vuoteen 2021 saakka, laadullisista periaatteista tinkimättä. Tänä aikana on saatu käyttöön nettisivut ja verkkokauppa, pysäkkiverkostoa on vahvistettu, tehdasta ja tehtaanmyymälää on uudistettu ja monta muuta suurta ja pientä uudistusta toteutettu, joiden jalanjäljissä edelleen kuljetaan.
   
   
4. Kennel-Rehu on alalla vanhimipia toimijoita. Pieniä alueellisia teurastamoita ja lihanleikkaamoita on varmasti ollut niin sanotusti aina, mutta Suomen markkinat laajamittaiselle koiranruokateollisuudelle on startannut 1970-luvun jälkipuoliskolla. Kennel-Rehu on aloittanut 1976 ja on vanhimpia, ellei jopa se vanhin alan yritys.
   
   
5. Kennel-Rehun tunnusmerkistöihin kuuluva Kokkikoira on otettu käyttöön vuosien 1984-1988 välisenä aikana, ja se on vuosien varrella kokenut vain hyvin pieniä muutoksia. Logon on suunnitellut graafinen suunnittelija Kyösti Varis.
   
   
6. Pahvipakkaustemme ulkonäkö päivittyy juhlavuoden kunniaksi. Pahvilaatikoiden kylkiin on painettu Kennel-Rehun logoja ja mainoslauseita vuosien varrelta. Esimerkiksi oikean alalaidan punainen pikkumainos on alkujaan painettu tulitikkuaskiin, joka on tallessa täällä toimiston aarrearkussa. Tulitikkuaski on peräisin arviolta 1990-luvun puolivälistä - viimeistään vuodelta 1996, jolloin puhelinverkon suuntanumero 952 on uudistunut nykymuotoon 05. 
   
   
7. Kuinka moni muistaa Kymppi-kuivamuonan? Kymppi-täysravinto oli Kennel-Rehun oma ruokamerkki, ja kuvassa näkyvät yhä tallessa oleva pakkauspussi sekä kaksipuolinen vakuustodistus eli ravintoanalyysin sisältävä tuotekortti vuodelta 1991. 
   
   
8. Kymppi-ruoan vakuustodistuksen 1. sivu
   
   
9. Kymppi-ruoan vakuustodistuksen 2. sivu
   
   
10. Etenkin 1990-luvulla Kennel-Rehun mainoksissa vilahteli piirrettyjä koirahahmoja, joista tutuimmaksi on tullut saksanpaimenkoira. Kuvittaja on Minna Takamaa. Eri rotuja on mahdollisesti ollut enemmänkin, mutta tässä kolmikko, jotka jääneet talteen Kennel-Rehun arkistoihin.
    
    
11. Kennel-Rehun tehtaan ja tehtaanmyymälän pihalla komeilee ison kiven päälle valettu koirapatsas. Kiviveistoksen on tehnyt taiteilija Arto Hyyryläinen vuonna 1992.
    
    
12. Alussa Kennel-Rehun tuotteita myytiin luonnollisesti vain Siltakylässä, jonne asiakkaita saapui kauempaakin. 1980-luvun alussa lähdettiin testaamaan mallia, jossa tuotteet vietäisiiinkin asiakkaiden luokse. Ensimmäiset ajoreissut ovat suuntautuneet Lahteen linja-autoasemalle, sekä Nastolaan ja Heinolaan. Kuva: Lahden museot, KUVKUVN81733:1
    
    
13. Alussa Kennel-Rehussa myyntiä tehtiin oman kodin yhteydessä rakennetuissa tiloissa, joissa oli myyntipäivä aina tiistai-iltaisin. Sana lähti kiirimään, ja asiakkaita kävi tiistaiostoksilla aina Lahdesta asti. Siitä se idea autokuljetuksiin sitten lähti.
    
    
14. Kennel-Rehun perustajalla, Seppo Riihimäellä, oli tapana tuottaa tekstejä ja artikkeleita koskien koirien lihapohjaista ruokintaa. Tässä esite vuodelta 1996, siis 30 vuoden takaa. Teksti kokonaisuudessaan:

Seppo Riihimäki: 
Miksi koiramme kärsii allergiasta

Koira on tuhansien vuosien kehityshistoriansa aikana sopeutunut lihansyöjäksi. Siksi koiralla on lihansyöjän hampaisto ja suolisto. Eläinkunnasta peräisin olevan ravinnon lisäksi koira tarvitsee kuitua. Nykyisin kaupan olevat koiran täysravinnot painottuvat sisällöltään liikaa kasvikunnan puolelle. Ne eivät ole koiralle luonnollista ravintoa. Kun ravinto ei ole eläinlajille sopivaa, tyypillistä, eläin reagoi siihen allergistumalla. Allergia, yliherkkyys, on elimistön voimakas reagointi sinänsä vaarattomiin vieraisiin aineisiin.

Ihmisen ehdoilla – myös väärällä tavalla

Jos perheessä satakunta vuotta sitten oli koira, siellä oli myös lihaa. Silloin metsästettiin ympäri vuoden ja riistaa oli. Karjaa pidettiin niin maalla kuin kaupungissa. Koira eli perheensä mukana kaikinpuolin terveellisempää elämää. Se ei ole voinut sopeutua teollisen ravinnon syömiseen näin nopeasti, muutaman sukupolven aikana. Lihansyöjästä ei aina saada sekasyöjää, saati sitten kasvissyöjää. Lihansyöjät ovat kaikki hyvin vaativia ravinnostaan. Niiden ravintotottumuksia ei voida ihmisten ehdoilla niin vain muuttaa.

Luonnollisen ruokinnan muuttaminen kohtalokasta

Keskiajan laivoilla vietiin Pohjolasta Keski-Euroopan ruhtinaille eläviä metsästyshaukkoja. Laivamatka kesti viikkoja. Matkalle varattiin mukaan nautoja, jotka matkan aikana teurastettiin haukkojen ruuaksi. Kuitenkin lähes kaikki haukat kuolivat, ennen kuin huomattiin väärä ruokintatapa. Luonnossa haukka syö saaliinsa lihan mukana mm. karvoja ja höyheniä. Kun tämä tiedostettiin, pyöriteltiin lihapalat vastaavasti karvoissa ja höyhenissä. Tämän jälkeen laivalla kuljetetut haukat jäivät henkiin. Haukkojen ja pöllöjen elimistö vaatii niin sanotun oksennuspallon, kuidun, voidakseen hyvin.

Liha takaa hyvinvoinnin

Maassamme on muutamia eläintarhoja, joissa on petoeläimiä, lihansyöjiä. Jokin aika sitten keskustelin erään petoeläinten ruuan hankinnasta ja ruokinnasta vastaavan henkilön kanssa. Tämä petoeläinten ruokinnan asiantuntija vakuutti, ettei hänen yli kymmenen vuoden uransa aika ole esiintynyt petoeläimissä mitään allergioita tai muita puutostiloja. Eläimet on ruokittu oikeaoppisesti lähialueen teurastamoilta hankituilla lihoilla. Lihat ovat eläinlääkärin tarkastamia, mikä mistäkin syystä ihmisravinnoksi kelpaamattomia. On luonnollista, että eläinpuistojen petoeläimet ruokitaan jakilleen tyypillisellä ravinnolla. Eläimet lienevät kymmenien, jopa satojen tuhansien markkojen arvoisia.

Lihaa ja kuituja

Eläintarhojen petoeläimistä karhu soveltuu parhaiten sekasyöjäksi. Syöhän se luonnossakin liharuuan lisäksi esimerkiksi marjoja. Kaurapellossa karhu saa syksyllä aikaan melkoista jälkeä repimällä kauranjyviä ravinnokseen. Koiraeläimet, kuten sudet ja ketut ovat lähes täysin lihan syöjiä, kissaeläimet ovat sitä sataprosenttisesti. Mutta näille täydellisille lihansyöjillekin sekoitetaan eläintarhoissa liha-annoksen sekaan vähän kuivaa, silputtua heinärouhetta. Eläinkunnasta peräisin olevan ravinnon lisäksi lihansyöjäkin tarvitsee kuitua.

Ruokinnan harhaluuloja

Koiraihmisillä on mitä merkillisimpiä käsityksiä koirien ruokinnasta. Esimerkiksi se, että raa’an lihan syöttäminen aiheuttaa matovaaran koirille. Naudassa ei ole matoja lainkaan. Siassa voi olla trikiiniä, mutta jokainen suomalainen possu tarkistetaan trikiinin vuoksi. Trikiiniä voi olla vapaana luonnossa liikkuvissa lihansyöjissä kuten karhussa villisiassa ja mäyrässä. Myös raaka kala, etenkin makeasta vedestä pyydetty, saattaa hyvinkin olla madon isäntäeläin.

Kasvattaja, pennun myyjä, on avainasemassa tulevaa ruokintaa ajatellen. Kasvattajakin saattaa antaa mitä eriskummallisimpia ruokintaohjeita. Älyttömin, minkä itse olen kuullut, on: ”Välttäkää antamasta koirallenne ensimmäisen vuoden aikana lihaa!” Juuri koiranpentu tarvitsee kasvaessaan runsaasti eläinvalkuaista ja eläinrasvaa, jonka se luontaisesti pystyy käyttämään suhteellisen nopeasti kehittyvän kehonsa raaka-aineeksi. Eikä koira mikään pullasorsa ole! Kasvavan koiran tarpeet ovat samat kuin ihmislapsen. Se tarvitsee luonnollista, lajilleen tyypillistä ravintoa.

Yli 350 mäyräkoiraa

60- ja 70-luvulla kasvatin pääosin karkeakarvaisia mäyräkoiria. Viidentoista vuoden aikana kennelissäni oli jatkuvasti keskimäärin 50 koiraa. Kaikkiaan kasvatin yli 350 mäyräkoiraa ja sain kasvattajaluokan ykkösen viiden eri maan ulkomuototuomareilta, Kennel Mäkirinne kennelnimellä. Suomen Mäyräkoiraliitto on myös palkinnut minut hopeisella ansiomerkillään. Luonnollisesti syötin koirani lihapohjaisella ruokavaliolla, jolloin koirani olivat terveitä ja hyväkuntoisia. Ne olivat erittäin haluttuja metsästäjille käyttökoiriksi.

Allergia voidaan välttää

Arvoisa lukija, tämän luettuasi ymmärrät kyllä, miksi lähes kaikki koiraharrastelehdet kirjoittavat koirien allergiasta. Esimerkiksi Suomen Kennelliiton Koiramme-lehdessä no 4/95 on erittäin valaiseva kirjoitus aiheesta. Koirakansan suussa kulkee sana allergia, yliherkkyys vehnälle, hienolla nimellä gluteeniallergia. Se voidaan välttää antamalla koiralle sen luonnonmukaista ravintoa. Vai oletko koskaan kuullut susien syövän vehnäpellossa?

Mikäli olet kiinnostunut koirasi hyvinvoinnista ja terveydestä, huolehdi siitä, että koirasi saa riittävästi eläinkunnasta peräisin olevaa ravintoa.

Seppo Riihimäki
Kennel-Rehun perustaja
Kirjoitus vuodelta 1996.

15. Näinkin on käynyt! Kuvassa on tärkeä muistutus siitä, että kuorma pitää aina sitoa huolellisesti kuorma-autojen kyytiin. Tällä kertaa sivuttaisliikettä estävät kuminauhat olivat unohtuneet kiinnityksestä kokonaan. Valokuvatodiste on kulkenut muistutuksena kuorman sidonnan tärkeydestä 1990-luvulta aina näihin päiviin asti.

16.  Kennel-Rehulle avattiin kotisivut 2000-luvun alussa. Silloin verkkosivu www.kennelrehu.fi oli passiivinen informaatiopohja: sivulta löytyivät yhteystiedot, tuotteet ja hinnastot sekä ajoaikataulut. Verkkokauppa on avattu pääsiäisenä 2012. Verkkokauppa avattiin kaikessa hiljaisuudessa ilman sen kummempaa huutelua tai asian mainostamista, mutta silti pääsiäispyhien jälkeen oli verkkokauppaan tippunut hurja määrä tilauksia. Isoimpia ajoreittejä olivat Kajaanin-Joensuun sekä Lappeenrannan suunnille suuntaavat ajoreitit. Pääkaupunkiseutulaiset eivät verkkokaupasta tuohon aikaan tilailleet; mitä kauemmas maakuntiin mentiin, sitä varmemmin oli nettitilaus tehtynä hyvissä ajoin ennen tilausajan sulkeutumista, muistelee Mikael Riihimäki.

17.  Tämä on ote Kennel-Rehun ilmoituksesta vuodelta 1996 Koiramme-lehdessä. Moni tuona aikana lehteä lukenut muistaa yhä koko sivun mainosten otsikon KOIRA TARVITSEE LIHAA!, ja ajoaikataulut ja hinnastot luettiin mainoksesta tarkkaan.

Vaikka ilmoitus on julkaistu 30 vuotta sitten, ovat Kennel-Rehun toimintaperiaatteet edelleen samat. Valmistamme raakaa lihaa puhtaista, kotimaisista raaka-aineista, ja toimitamme tilaukset jakeluautoillamme ympäri Suomen.

Myös 30 vuotta sitten ilmoituksessa julkaistu teksti pitää edelleen paikkansa, ja tänä päivänä kenties vielä korostuneemmin kuin koskaan aikaisemmin? Teksti menee näin:

Artikkeli Humdsport-lehden 1-2/1996 numerossa (Ruotsissa ilmestyvä Suomen Koiramme-lehteä vastaava aikakauslehti)

RAAKAA LIHAA OIKEAA RUOKAA

Syynä kotikoiriemme horjuvaan terveyteen pidetään yhä useammin valmista koiranruokaa. Suuntaus luonnollisempaan ruokintaan alkaa saada tukevampaa jalansijaa Pohjois-Amerikassa.

Ei kai ole mitään uutta, että monet sekä Ruotsissa että ulkomailla katsovat tämän melko äkillisen terveyden huononemisen johtuvan valmiista koiranruuasta. Ei syytetä pelkästään enemmän tai vähemmän epäilyttäviä säilöntäaineita ja muita lisäaineita vaan syyksi esitetään myös se tosiasia, että tehdasvalmisteinen koiranruoka yksinkertaisesti on kaukana koiran luonnollisesta ravinnosta. ”Kyllä sillä tosin koira hengissä pidetään, muuta jos se vain siihen jää, ei koiran eikä omistajankaan elämä ole kaksista, ja eläinlääkärikustannukset nousevat pilviin.”

18.  Tiesitkö: 8 askelta jäähdyttämöstä myllylle, 6 askelta tuotannon ovelta pakkasvarastoon, 14 askelta pakkasesta lastauslaiturille. Näin lyhyillä välimatkoilla siirtyvät valmistettavat tuotteet Kennel-Rehulla. Kylmäketju ei katkea ja sen hallinta on meidän omissa käsissämme koko matkan suoraan asiakkaalle asti.

19.  Kennel-Rehun erilaisia logovariaatioita vuosien varrelta  

20.  Alkutaipaleella Kennel-Rehun tuotteita myytiin kodin yhteyteen rakennetuissa tiloissa. Syyskuussa 1991 Kennel-Rehu muutti Teollisuuskuja 7:ään - osoitteeseen, jossa toimintamme jatkuu tänäkin päivänä.

21.  Kennel-Rehulle rakennettiin tehtaan yhteyteen oma, helppokulkuinen tehtaanmyymälä vuonna 2016.

22.   Kennel-Rehun 50-vuotisen taipaleen mukana on kulkenut myös pitkäaikaisia asiakkaita. Yksi heistä on Kaarina Vihtonen Orimattilan Kuivannosta. Vihtosen asiakkuus on alkanut muistin mukaan vuodesta 1990.

- Kyllä se taisi niin olla, että tuttava silloin kertoi meille tästä Kennel-Rehun ruoka-autosta ja siitä lähdettiin testaamaan. Välillä on käyty vähän harvemminkin autolla, mutta kyllä viimeiset viisitoista vuotta autolta on haettu lihaa säännöllisesti lähes tulkoon joka kuukausi.

Vihtonen muistelee, kuinka aikanaan tilaukset soitettiin aina puhelimitse suoraan tehtaalle. Tänä päivänä tilaaminen hoituu kätevästi netistä. -Hirveen hyvähän tämä pysäkkikäytäntö on! Ja jos nyt sattuu unohtamaan tehdä tilauksen, niin autolta saa aina ostettua myös suoraan.

Vihtosen koirat ovat kunnioitettavan iän saavuttaneita: kotona asustavat husky-malamuutti Bablo sekä monirotuinen Linda täyttävät tänä vuonna 15 vuotta, sekä tyttären luona asuva Koda on sekin jo 12,5-vuotias. Koirien lemppariruokia ovat kurkkutorvet, puurojauheliha sekä possujauheliha. Ja lohiöljyäkin laitetaan kuppiin.

- Kyllä nämä niin terveitä koiria ovat olleet, mutta ihan varmasti sillä ruokinnallakin on ollut merkitystä osana pitkän iän salaisuutta, Vihtonen toteaa.