Raakaruoan annostus

Esimerkistä löytyy yhteensä noin 500 g ruokaa, josta 330 g luutonta lihaa tai kalaa, 100 g luullista lihaa (sis. 30 g luuta), 40 g sisäelimiä ja 10–20 g maksaa, kasvissosetta tarvittaessa sekä lisinä hyppysellinen merilevää ja omega-rasvahapot. Myös kananmuna on hyvä lisä kuppiin esimerkiksi kerran viikossa.

Sama asia toisin ilmaistuna:

Lihan osuus voi vaihdella yksilökohtaisesti 40-70 % välillä, ja vastaavasti luun osuus 30-60 prosenttia päivittäisestä ruokamäärästä. Kasviksia voi lisätä tarvittaessa esimerkiksi lisäämään kylläisyyden tunnetta, mutta se ei ole pakollinen osuus kupista. Sopiva kasvisten osuus voi koirakohtaisesti olla esimerkiksi 5-8 %. Sisäelimiä voi tarjoilla noin 10 % päiväannoksesta. Maksa, joka on tärkein sisäelin raakaruokinnassa, sisältää runsaasti A-vitamiinia. Rasvaliukoisena vitamiinina se voi liikaa syötettynä pitkällä aikavälillä kertyä elimistöön, ja tästä syystä maksan oikea syöttömäärä on hyvä tarkistaa. Maksan osuus ruokavaliosta on minimissään 1,5 g / koiran painokilo, mutta hyvä ja helposti muistettava muistisääntö on tarjoilla koiran painon verran maksaa päivässä: 20-kiloinen koira saa 20 grammaa maksaa. Toiset tykkäävät tarjoilla maksaa kerran viikossa kerta-annoksena, toiset antavat maksaa joka päivä.

 

Raakaruoan määrä

Aikuiselle koiralle lähtökohtana ravinnon määrässä voidaan pitää 1,5-3 % koiran painosta. Tässä esimerkkejä ravinnon määrästä päivätasolla, laskettu 2,5 % mukaan:

5 kg	10 kg	15 kg	20 kg	25 kg	30 kg
125 g	250 g	375 g	500 g	625 g	750 g
35 kg	40 kg	45 kg	50 kg	55 kg	60 kg
875 g	1000 g	1125 g	1250 g	1375 g	1500 g

Ruoan määrään vaikuttavat muun muassa koiran koko, ikä ja aktiivisuustaso.

Koiran koko. Pienikokoiset koirat syövät todennäköisesti suhteessa isompia annoksia kuin isot koirat, sillä pienten koirien aineenvaihdunta ja energiankulutus on usein nopeampaa. Kokonaisenergian saannissa tulee huomioida myös päivittäin saatavat muut syötävät (puruluut, herkut ja välipalat), sillä kannattaa muistaa, että vyötärölinja saattaa myös kadota yllättävän nopeasti.

Koiran ikä. Terhakka juniorikoira kuluttaa selkeästi enemmän energiaa kuin seesteinen seniorihauva. Pentujen ravinnontarve voi kohota jopa 10 prosenttiin pennun painosta, siinä missä mukavuudenhaluiselle, laiskanpulskealle koiravanhukselle riittää mainiosti 1,5 % annoskoko (jos lasketaan mukaan se jokapäiväinen possunkorva, joka on saatu ruoan päälle joka ikinen päivä viimeiset 9 vuotta, niin ehkä 1,2 %).

Aktiivisuustaso. Jos koiralla on tarvetta tarkkailla vyötärölinjaansa tai se muutoin kuluttaa vähän, mennään ruokamäärässäkin asteikon alalaidassa. Aktiivisille, runsaasti energiaa kuluttaville koirille tarjoillaan ruokaa enemmän. Myös raaka-ainevalinnoilla on merkitystä: laitetaanko kuppiin vähärasvaisia eväitä, vai koostuuko suurin osa ruoasta lihaisesta rasvasta.

Koira itsessään on paras mittari. Kun tunnustelet koiraasi kylkiluiden kohdalta, voit turkin alta tuntea kevyen rasvakerroksen, ja sen alta kylkiluut. Jos kylkiluita ei tunnu edes tunnustelemalla, voi olla tarvetta tarkastella ruoan annoskokoa ja -sisältöä. Jos kylkiluut ja/tai selkäranka tuntuu, on ruoan määrää ja/tai energiatiheyttä tarpeen lisätä.

Tarkkaile tuotoksia - kakka kertoo kaiken!

Erinomainen mittari koiran sopivaan ruokintaan on se, mitä toisesta päästä tulee ulos. Kun uloste on kiinteää ja sopivan tummaa ja koira ulostaa keskimäärin kahdesti päivässä, ollaan hyvällä tolalla. Vaaleankeltainen tai lähes valkoinen pipanoina ulos putkahteleva tuotos kertoo usein liian suuresta luun osuudesta ruokavaliossa, hyvin tumma ja löysänpuoleinen uloste voi kertoa - monen muun tekijän ohella - vaikkapa turhan runsaasta sisäelinannoksesta ruoassa. Poikkeuksellisen löysä uloste, tai vastaavasti ummetusoireet, vaativat aina toimenpiteitä jopa eläinlääkärikäyntiin asti, joten muista tarkkailla koirasi tuotoksia!